Tänä vuonna olin äitienpäivänä töissä.
Kuten aina ennenkin.
Kuohuviinit ja kakut nautiskeltiinkin vasta iltapäivällä töitten jälkeen.
Mies oli hankkinut paikallisesta leipomosta vadelmamoussekakun ja macaronseja.
Herkkuhetki terassilla, Cavaa ja kakkua maistellen.
Läheisissä puissa viserteli monta kymmentä vihervarpusta.
Meteli oli melkein kuin viidakossa.
Ajankohtaisen lahjankin sain.
Mies oli tutkiskellut puutarhakirjahyllyäni ja
havainnut, että sieltä puuttui vielä Sonja Lumpeen kasvihuonekirja :)
Kasvihuonetyömaalla ainakin työvälineet lisääntyvät päivä päivältä.
Laservesivaaka näyttää varsin tarpeelliselta työkalulta....
Tarveaineita on pihalla jo joka lähtöön.
Nipsukin voi vaan ihmetellä.
Oikeassa reunassa on alustavasti hahmoteltu havualueen reunamuurin sijaintia.
Virallisen tarkastajan häntä ja sorakasa.
Kasvihuoneen lattiaan tulee näitä laattoja.
Uudet Kauppilasta ostetut sinihämyvuokot.
Viime vuonna hankitut eivät vielä kuki, ovat kuitenkin hengissä edelleen.
Fritillariat ovat aina yhtä sykähdyttäviä.
Hauskat ruudulliset mekot heillä.
Joka kevät ovat yhtä ilahduttavia japaninriippalehtikuusen uudet lehtitupsut.
Mysteerikukkaan tulee keltaiset kukinnot.
En kyllä edelleenkään yhtään muista mitä tähän viime syksynä istutin....
Rip van Winklet tunnistan
Erityisen ilahduttavia ovat preeriamesiangervon uudet versot.
Herkullisia vaaleanpunaisia hattarakukintoja on odotettavissa kesemmällä.
Taatanpihlajan avautuva lehtiruusuke on suorastaan taiteellinen
Lamohietakirsikka kukkii pian
Huomiseksi aamuksi on taas ennustettu sadetta.
Sade on kyllä tullut tarpeeseen, nyt vielä tarvittaisiin
lämpöä ja auringonpaistetta.
Meillä pihakoivutkin ovat vasta tosi pienellä hiirenkorvalla.
Lämmön myötä luonto varmasti poksahtaisi kerralla vihreäksi!
Nytpä lähden tekemään selvää lopusta kakusta ja Cavasta.....
Huomenna yritän saada istutettua ne uudet hykerryttävän ihanat kesäkukat!
Mukavaa viikkoa sinulle!
♥
