.jpg)
Eilisellä Onnin kanssa tehdyllä pihakuvausreissulla ajatukset harhautuivat jo kevääseen.
Kelien puolesta voisi tehdä pihahommia nyt heti,
mutta tämänhetkisen polvirajoitteisuuden takia
voin tehdä pääasiassa pelkästään ajatustyötä.
Kotona ei sattunut olemaan ketään,
jolle olisin voinut delegoida sen fyysisen osuuden,
joten tyydyin tekemään pelkästään suunnitelmia.
Ilmatieteenlaitos onkin kuulemma peruuttanut Etelä-Suomen talven tältä vuodelta.
Termisen talven nimittän.
Termisen talven katsotaan alkaneen,
kun vuorokauden keskilämpötila laskee pysyvästi nollan asteen alapuolelle.
Talvena 2007–2008 terminen talvi alkoi etelärannikolla vasta maaliskuun 19. päivä
ja etelässä sisämaassa ystävänpäivänä.
Tuolloin etelärannikolla oli n. 2 viikon mittainen talvi,
kevät alkoi virallisesti 28.3.2008.
tammikuu 2011 tammikuu 2014
Piti sitten kaivaa arkistoista kuvia keväältä 2008.
Aika vähän oli ulkokuvia, erilaisia askartelukuvia löytyi.
Maaliskuun eka päivinä satoi lunta, mutta se ehti sulaa jo 5. päivään mennessä,
kun kävimme kaatamassa Mansikkapaikasta koivun risutöitä varten.
Maaliskuun lopussa satoi taas vähän lunta, mutta sekin suli nopeasti pois.
Piti sitten kaivaa arkistoista kuvia keväältä 2008.
Aika vähän oli ulkokuvia, erilaisia askartelukuvia löytyi.
Maaliskuun eka päivinä satoi lunta, mutta se ehti sulaa jo 5. päivään mennessä,
kun kävimme kaatamassa Mansikkapaikasta koivun risutöitä varten.
Maaliskuun lopussa satoi taas vähän lunta, mutta sekin suli nopeasti pois.
Huhtikuun puolivälissä yllätti taas takatalvi.
Maa oli kuitenkin roudaton, joten takatalvi ei kevään etenemistä haitannut!
Kun olen hyvä eksymään varsinaisesta aiheesta toiseen ja nyt jo kolmanteenkin,
niinpä etsiessäni kuvia keväältä 2008, löytyi sieltä Ruusan ja Onnin vauvakuvia.
Vastuttamattoman ihania jo silloin!
![]()
![]()
![]()
![]()
Onni ja Ruusa kävivät eka kertaa ulkona.
Jännittävän kokemuksen jälkeen väsytti niin.......
Mutta nyt lopultakin siihen varsinaiseen aiheeseen:
niinpä etsiessäni kuvia keväältä 2008, löytyi sieltä Ruusan ja Onnin vauvakuvia.
Vastuttamattoman ihania jo silloin!
.jpg)
.jpg)
.jpg)
.jpg)
Onni ja Ruusa kävivät eka kertaa ulkona.
Jännittävän kokemuksen jälkeen väsytti niin.......
Mutta nyt lopultakin siihen varsinaiseen aiheeseen:
Etupihalla kaksi aluetta vaatii välittömiä toimia heti,
kun taimistot aukeavat!
kun taimistot aukeavat!
Tämä penkki
on heti pihalle tultaessa ensimmäisenä näkökentässä.
on heti pihalle tultaessa ensimmäisenä näkökentässä.
Ollut hunningolla on ollut jo muutaman vuoden.
Tyypillistä.
Itse sitä ei ole "nähnyt", siihen on vaan niin tottunut.
Kesäisiä kuviakaan ei oikein löytynyt, uusia istutuksia vaan on tullut kuvattua.
kääpiöstrobusmänty Pinus strobus radiata
. siilikuusi Picea abies ’Echiniformis’
ja
ja
pallovalkokuusi Picea glauca 'Alberta Globe'
sekä puistoatsalea ´Ruususen uni´
Näitä en aio siirtää, enkä muutenkaan paljon häiritä.
Monenlaista muutakin asukkia löytyy;
laukkoja, jaloangervoa, kuunliljoja (paljon, pitäisi muutenkin jo jakaa),
peittokurjenpolvea, valkoista verikurjenpolvea, lewisiaa,
tiarellaa, ketoneilikkaa. karpaattienkelloa ja erilaisia sipulikukkia....
![]()
![]()
![]()
![]()
Vaikka kasveja on näinkin runsaasti,
koko penkki on jotenkin räjähtäneen oloinen.
Ihmekös tuo ettei ole edes valokuvia.
Selkiyttämistä vaatii ja ryhmään muutaman vähän kookkaamman havun
(ei kovin korkeita kuitenkaan, 2 m on ehdoton yläraja)
![]()
Oi kun kiva, saa pähkäillä, mikä olisi sopivin.
Kääpiöserbiankuusikin (picea omorika 'nana´) on ihan sievä.....
Perennoja siellä tulee olemaan edelleen havujen seurana,
pitää vaan selkiyttää ja valita eri aikoihin kukkivia.
Siellä voisi olla joku isompi kivikin.
Tai patsas ja valaisin.
Vieressä onkin ulkovalaisin,
josta saa helposti (luulisin) sähköt myös lisävalaisimiin.
Tulee siitä vielä hyvä.
Toinen alue on tämä rinne
lavakauluskasvimaan ja nurmikon välissä
![]()
Nurmikko tehtiin syksyllä aika myöhään,
joten tämä jäi vielä vaiheeseen.
Istutusalueen ja nurmikon väliin pitää keksiä joku reunasysteemi,
nyt siinä vilkkuu vielä hakkeen alla oleva maisemointikangas.
Alueella ovat jo yhden talven talvehtineet
Näitä en aio siirtää, enkä muutenkaan paljon häiritä.
Monenlaista muutakin asukkia löytyy;
laukkoja, jaloangervoa, kuunliljoja (paljon, pitäisi muutenkin jo jakaa),
peittokurjenpolvea, valkoista verikurjenpolvea, lewisiaa,
tiarellaa, ketoneilikkaa. karpaattienkelloa ja erilaisia sipulikukkia....
.jpg)
.jpg)
.jpg)
.jpg)
Vaikka kasveja on näinkin runsaasti,
koko penkki on jotenkin räjähtäneen oloinen.
Ihmekös tuo ettei ole edes valokuvia.
Selkiyttämistä vaatii ja ryhmään muutaman vähän kookkaamman havun
(ei kovin korkeita kuitenkaan, 2 m on ehdoton yläraja)
.jpg)
Oi kun kiva, saa pähkäillä, mikä olisi sopivin.
Kääpiöserbiankuusikin (picea omorika 'nana´) on ihan sievä.....
Perennoja siellä tulee olemaan edelleen havujen seurana,
pitää vaan selkiyttää ja valita eri aikoihin kukkivia.
Siellä voisi olla joku isompi kivikin.
Tai patsas ja valaisin.
Vieressä onkin ulkovalaisin,
josta saa helposti (luulisin) sähköt myös lisävalaisimiin.
Tulee siitä vielä hyvä.
Toinen alue on tämä rinne
lavakauluskasvimaan ja nurmikon välissä
.jpg)
Nurmikko tehtiin syksyllä aika myöhään,
joten tämä jäi vielä vaiheeseen.
Istutusalueen ja nurmikon väliin pitää keksiä joku reunasysteemi,
nyt siinä vilkkuu vielä hakkeen alla oleva maisemointikangas.
Alueella ovat jo yhden talven talvehtineet
Kanadanhemlokin kääpiöversio
Tsuga canadensis 'Nana'
Nämä selvisivät viime talvesta oikein hyvin lumipeitteen alla,
pitäisiköhän alkaa harkita jotain havusuojausta,
jos kuitenkin tulee vielä pakkaspäiviä, kun sitä lumipeitettäkään ei ole.
Keväällä viimeistään ne vaativat suojaa, varsinkin jos maa tästä vielä routaantuu.
![]()
Nämä selvisivät viime talvesta oikein hyvin lumipeitteen alla,
pitäisiköhän alkaa harkita jotain havusuojausta,
jos kuitenkin tulee vielä pakkaspäiviä, kun sitä lumipeitettäkään ei ole.
Keväällä viimeistään ne vaativat suojaa, varsinkin jos maa tästä vielä routaantuu.
.jpg)
Harokataja
juniperus procumbens 'nana'
Harokataja on ihan lemppari,
todella kestävä, todella tiiviskasvuinen, kauniin siniharmaanvihreä.
Kasvuvyöhykkeeksi ilmoitetaan I-III.
Täällä Ib-vyöhykkeellä minulla on yksi yksilö menestynyt loistavasti
Tosi vaatimattomassa kasvupaikassa paahteessa risuverstaan seinustalla!
![]()
Harokataja on ihan lemppari,
todella kestävä, todella tiiviskasvuinen, kauniin siniharmaanvihreä.
Kasvuvyöhykkeeksi ilmoitetaan I-III.
Täällä Ib-vyöhykkeellä minulla on yksi yksilö menestynyt loistavasti
Tosi vaatimattomassa kasvupaikassa paahteessa risuverstaan seinustalla!
.jpg)
Lamohietakirsikka
Prunus pumila var. depressa
Lamohietakirsikat istutin viime kevänä,
muutama kukkakin aukesi heti ensimmäisenä keväänä.
Hyvin kasvoivat kesän aikana, Ruusa esittelee.
Syysväri on upean punainen, vaikka kuvaa ei nyt olekaan.
Menestyy V-vyöhykkeellä asti, jopa paahteessa, kalkitussa kasvualustassa.
Vallan mainio maanpeitekasvi!
Jotain tällekin alueelle vielä pitää hankkia,
vaikka laakakatajat leviävät aika hyvin,
lisää lamohietakirsikkaa ja joku pieni kuusi, ehkä pesäkuusi?
Ja tuo taikinamarjapensasaita täytyy leikata heti keväällä,
(elleivät rusakot hoida hommaa)
se on tarkoitus pitää korkeintaan puolimetrisenä.
.jpg)
Iloa viikonloppuusi!
ja anteeksi pitkä ja sekava postaus....
♥
